Rhubarb Cupcakes

Vielä on raparperiä jäljellä! Yhdet raparperi kuppikakut vielä (ainakin yhdet). Reseptin olen suomennellut täältä. Reseptissähän käytetään tietenkin "cup" mittaa, niin ensin pitää selvittää mitä se mahtaa käytännössä tarkoittaa? Wikipedian mukaan "United States customary cup" = 236,588 ml, eli siis vähän alle 2,5 desiä olisi kuppi. No mullahan sattuu olemaan 2,5 desin mitta ja sitten kun lähdin sitä lähemmin tarkastelemaan, niin siinäpäs olikin cup-mittataulu toisella reunaa ja se tosiaan on vähän alle 2,5 desiä se yksi "cup". Oonpas mä ollut joskus kaukaa viisas, kun olen mennyt tollasen mitan ostamaan. Muistan leiponeeni joskus mumman vanhoilla resepteillä ja niissä käytettiin kanssa kuppi mittaa, mutta se oli kahvikuppi... Se semmoinen perinteinen vanhanajan piskuinen posliinikuppi. Eli kai se sitten vaan niin on, että sielä Ameriikoissa kaikki on aina suurempaa.

Raparperi kuppikakut

Taikina:

Nää on aika hyvän kokosia,
nämä mun raparperini. :)

(käytän nyt mittayksikkönä sitä cup sanaa, eli voitte kertoa kaiken semmosella 2,4 desillä, niin osuu kai aika lähelle totuutta!?)

1/2 cup raparperi pyrettä (ohje seuraa myöhemmin), 1 1/2 cup jauhoja, 1 tl leivinjauhetta, ripaus suolaa, 1/4 cup maitoa, 1/4 cup pehmeää voita (sanoisin n. 50g), 1 tl vaniljaa (Pistän vaniljasokeria, kun muuta ei nyt juuri ole kaapissa. Tiedä sitten tarkoitetaanko tuossa jotain muuta?), 1 cup sokeria, 2 munaa

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola. Toisessa kulhossa vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat, maito, vanilja ja pyree. Sekoita. Lisää kuivat aineet ja sekoita. Kaada vuokiin. Uuni 350° F, elikkästä n. 175° C ja paisto aika noin 20-25 minuuttia.

Ohjeen mukainen kuorrutus: 

1/2 cup pehmeetä voita, 1/2 kylmää raparperi pyrettä (ohje seuraa edelleen myöhemmin), 5-6 cup tomusokeria (Jaiks! Kuin paljon tätä kuorrutetta taas oikeen tehdään?), 1/2 tl vaniljaa (jälleen sokeri semmosta aijon käyttää). 

Vatkaa yhteen voi, raparperi ja vanija. Lisää hiljalleen tomusokeri, kunnes kuorrutteen koostumus haluamasi. Siis tätä olisi tarkoitus pursottaa kuppikakkujen päälle. Kuorruta jäähtyneet kuppikakut.

Ja sitten se Pyree ohje viimeisenä, kannattaa tietenkin tehdä ensimäisenä :D

4 cup raparperiä

Sekoita tehosekoittimella raparperit, lisää vettä jos tarve. (Sauvasekoittimella ei onnistunut, joten hyppäsin suoraa seuraavaan vaiheeseen.) Keitä pyrettä matalassa lämpötilassa, kunnes se on vähentynyt noin puoleen (Siis jos se on valmiiksi jo ajettu puoleen sillä tehosekoittimella, eli minun pitäsisi saada vähentymään noin neljäsosaan.) Valmista pyrettä pitäisi siis olla n. 1 cup. Puolet käytetään taikinaan ja puolet kuorrutukseen.

Tästä on vielä piiiiitkä matka siihen,
että raparperi on keittyny kasaan.

Oikeesti tossa pyreessä menee kyllä aikaa, kun sitä hiljalleen keittelee kasaan, että ehkä voisi tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Ja jos haluaa talven aikana vaikka joskus näitä leipoa, niin voisi keitellä toisen satsin valmiiksi pakkaseen ja sulatella sitten vaan sieltä, kun tarvitsee. 

Tein muutaman pikku muutoksen matkanvarrella. Eli pilkoin raparperia noin litran verran, Valmista pyrettä tuli n. 3 dl jonka jain siten, että taikinaan laitoin 2 dl ja kuorrutteeseen säästin 1 desin. Tämä siksi, että tuola blogissa mistä reseptin lainasin, oli puitu kuorrutuksen koostumusta, joka ilmeisesti oli hyvin juoksevaa... Ja joku oli myös kritisoinut, että kuppikakussa ei ollut riittävästi raparperin makua. No taikina nyt ainakin maistuu mukavasti raparperiltä. Tuolla rasvan ja sokerin suhteella, en kyllä saanut vaahtoa aikaiseksi, mutta ajattelin että olkoon; lisään munat, niin eikö se siitä sitten vaahtoonnu? Eli jos teen näitä toiste, niin muistutus itselleni: vaahdota ensin munat ja sokeri, lisää sitten vasta rasva.

Kohospa ne mukavasti.

Muffinssit uunista ulos. Eiku? Näittenhän piti olla kuppikakkuja? Hmm... Tottakai piti heti murtaa pala ja vähän maistaa. Mielestäni raparperi maistuu leivoksessa ihan riittävästi (ainakin juuri uunista ulos tulleena). Nyt jäähdyttelyt ja sitten kuorrutuksen tekoon. Tässä välissä varmaan ehtii imuroida? :D

Oma versio kuorrutuksesta:

Raparperi kuppikakut kuorrutusta
vaille valmiina

50 g pehmeää voita, 1/2 dl raparperi pyrettä, 2 1/2 dl tomusokeria... Tässä vaiheessa väri on vähän... Ei niin kauheen herkullinen. No lisäsin 1/2 dl mansikka tomusokeria. Väri parani, mut kaash kun se on äitelän makusta. Lisäsin loput raparperi pyreet, eli toinen 1/2 dl. No sitten se muuttu juoksevaksi. Lisää tavallista tomusokeria 1/2 dl. Nyt maku olis semmonen suht siedettävä - vähän mansikkaa ja vähän raparperiä (ja voita ja sokeria), mutta koostumus ei taida olla ihan paras pursottamiseen. En halua kumminkaan enää lisätä siihen sokeria, joten päätin laittaa kuorrutteen vähäksi aikaa jääkaappiin. Eikö se voi sen verran kylmety, että sitten voi kokeilla pursottamista. Kyllä se kermavaahto vaan on hyvää! Harmi kun ei nyt satu olemaan kaapissa sitä.

Kuorrutus jähmetty mukavasti jääkaapissa. Sitten vaan pursotus pussiin ja nopee pursotus.
Ja sitte kuppikakut taas äkkiä jääkaappiin, ennen kun kuorrute alkaa sulaa liikaa. :D
En oikeen hallitte näitä kuorrutteita vielä. Enkä varsinkaan näitä voikuorrutteita!

Postskriptumi

Tällä kertaa en mitenkään voi sanoa, että olis ollu helppo ja nopea resepti! :D Raparperin keittelyssä meni monta tuntia (ainakin se tuntu siltä). Enkä oo ihan sata prosenttisen varma, että oliko vaivan arvonen? Tykkään ite leivoksesta, vaikka se on jotenkin tivis ja enemmän muffinssimainen (ainakin mun mielestä siis), kun kuppikakkumainen. Ja voi kuorrute ei vieläkään voittanut mua puolelleen. Ostan huomenna kermapurkin, että saan oikeesti herkutella. 

Raidaton tiikeri

Olen suunnitellut, että leivon annoksen muffinsseja tai vuokaleivoksia noin kerran viikossa. Tämä blogin aloitus on tietenkin varsin jännittävää aikaa ja nyt olen surffaillut ympäri nettiä etsien muffinsseja, vuokaleivoksia, cupcake reseptejä. Pää pursuaa ideoita ja kaikkea olisi kiva kokeilla ja tietenkin aivan heti paikalla. En ole muuten valmiiksi mikään vuokaleivos-mestari. Totta kai olen vuosien saatossa leiponut erilaisia muffinsseja ja vuokaleivoksia, mutta ei ne ole olleet mikään erityinen intohimon kohde. No nyt niistä kai semmoinen tulee!?

Surffaillessani olen löytänyt monta mielenkiintoista blogia, joita aijon myös lisäillä omaan lukuluettelooni, mutta nyt ihan ensimäisenä jaan blogin otsikolla "Leipoi, leipoi...". Kannattaa ihan ehdottomasti käydä kurkkaamassa - varsinkin, koska sielä on juurikin tänään julkaistu A-R-V-O-N-T-A! Mutta älkää sitten kukaaaan muu osallistuko siihen arvontaan! Ku mun on iiihan pakko saada nuo muffinssivuoat! Enhän mä muuten pysty ollenkaan leipomaan näitä mun kuppikakkujani! Tahtoooooo! :D

Mutta eiköhän ruveta sitten leipomaan:
Olen vuosien varrella ehtinyt leipoa monta tiikerikakkua (ja maistaa vielä useampaa), kokeillut montaa reseptiä ja aina palannu takaisin juurille. Välisivulla on tämän minulle niin rakkaan tiikerikakun ohje. Vuosien vareella tästä reseptistä on syntynyt monenmoisia muunnelmia mm. kaneli-omena-keikauskakku, joka oli muuten aikasta hyvää myös. Nyt resepti muuntui raparperi-vuokaleivoksiksi. Ja vähän ehkä jännittää, että laitoinko vuuat taas liian täyteen!? Puolitin reseptin, eli tein sen seuraavasti:

100 g huoneen lämpöistä voita, 1,5 dl sokeri, 1 tl vaniljasokeria, 2 kananmunaa, 2 dl vehnäjauhoja, 1 tl leivinjauhetta, 0,5 dl kermaa, n. 2 dl raparperia pieninä paloina... + ripasu kaardemummaa (No ei voinut auttaa, se sopi mun mielestä niin hyvin niihin edellisiin muffinsseihin. Pakko kokeilla taas.)
Uuni noin 180 (kiertoilmalla vähän vähemmänkin olisi riittänyt). Ja paistoajaksi riitti n. 10-15 minuuttia (en kyllä katsonut kauhean tarkkaan kellosta).

Tulipas kuohkeita. Raparperin makua olisin ehkä kaivannut
vähän lisää. Kenties jos raparperin paahtaisi ensin?
Hyvää tuli kumminkin. Nam nam.

Eikä vuoatkaan ollu liian täynnä. Suorastaan juuri sopivasti osasin laittaa tällä taikinalla. Ja hyvää tuli!

Raparperimuffinssit

Tässä reseptissä sekoitetaan ensin kuivat
aineet keskenään, sitten muut aineet
keskenään. Ja lopuksi molemmat sekoitukset
keskenään. Helppoa ja nopeaa.

 No niin, tästä se sitten lähti. Raparperi on varsin ajankohtainen raaka-aine, joten siitähän täytyy sitten aloittaa. Reseptin löysin ihan googlettamalla ja kotilieden sivuilta löytyi siis tämä.

Kokeilin ensimäistä kertaa leipoa juoksevalla rasvalla ja täytyy sanoa, että ei paha. Toki nyt jos alan säännöllisesti leivoskella, niin sitten varmaan voin käyttää ihan oikeaa voitakin, mutta ihmiselle joka leipoo kerran / kaksi vuodessa, juokseva rasva voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Tosin nyt täytyy tähän väliin lisätä yksi eromääritelmä muffinssi vs. vuokaleivos asiassa, eli jossain luki myös, että muffinsseihin usein käytetään öljyä tai muita juoksevia rasvoja, kun taas vuokaleivoksiin sitten voita tai kiinteämpiä margariinejä.

Täydellisyyttä tavoittelevana ihmisenä (jaa niin minä vai?) jouduin leipomaan muffinssit kahteen otteeseen. Ensimmäiset nimittäin levisivät kuin ellun kanat... vai oliko ne munat? Ilmeisesti käyttämäni paperiset muffinivuuat olivat pienempiä, kuin kotilieden esimerkki leivoksissa käytetyt.Ensi yrittämällä tein siis 14 lätfinssiä (lätty+muffinssi=lätfinssi), toisella yrittämällä päästiin huomattavasti parempaan tulokseen ja mufineja tuli 20.

Ensimmäinen yritys

ja se toinen

Ja päällehän piti sitten vatkuttaa sitä kermavaahtoa. Ensimmäisen satsin joukkoon laitoin vähän maitorahkaa ja pikkuisen vaniljasokeri ja toiseen satsiin laitoin maitorahkan lisäksi vielä appelsiinituorejuustoa. Molempien versioitten kanssa tuoreita suomalaisia mansikoita. (Onko mitään parempaa edes olemassa, kuin tuoreet mansikat?) Ja kun mansikat ja kermat oli loppu, niin täytyy muistaa mainita, että muffinssit olivat ihan suussa sulavia ilman lisukkeitakin. Eli jos muoto ei ole kaikista ratkaisevin tekijä (tai jos on, niin käytä tukevampia vuokia), niin suosittelen muffinsseja lämpimästi. Oli namia!

Kermaa ja mansikoita päälle, niin ei yhtään tiedä, minkä mallinen muffini sielä alla on!

Resepti vielä nopeasti tänne loppuun, siltä varalta että linkki joskus katoaa:
5 dl vehnäjauhoja, 2 tl leivinjauhetta, 2,5 dl sokeria, 1 rkl kanelisokeria tai kardemummaa (Kanelisokerit sekoittelen yleensä itse tarpeen mukaan, joten ensimäisessä muffinssi satsissa käytin teelusikallisen kanelia ja toisessa satsissa lisäsin vielä ripauksen kardemummaa.) Edellä olevat aineet siis sekoitetaan keskenään. Sitten sekoitetaan keskenään seuraavat; 3 kananmunaa, 1 dl öljyä tai juoksevaa rasvaa, 2 dl kermaviiliä ja 2,5 dl raparperia pieninä kuutioina. Ja sitten kaikki sekaisin keskenään. Jaetaan vuokiin ja paistetaan uunista riippuen 180-200 asteessa 15-20 minuuttia. (Itse käytän kiertoilmauunia, joten valmista tulee usein pikkuisen pienemmillä lämmöillä.)