Raidaton tiikeri

Olen suunnitellut, että leivon annoksen muffinsseja tai vuokaleivoksia noin kerran viikossa. Tämä blogin aloitus on tietenkin varsin jännittävää aikaa ja nyt olen surffaillut ympäri nettiä etsien muffinsseja, vuokaleivoksia, cupcake reseptejä. Pää pursuaa ideoita ja kaikkea olisi kiva kokeilla ja tietenkin aivan heti paikalla. En ole muuten valmiiksi mikään vuokaleivos-mestari. Totta kai olen vuosien saatossa leiponut erilaisia muffinsseja ja vuokaleivoksia, mutta ei ne ole olleet mikään erityinen intohimon kohde. No nyt niistä kai semmoinen tulee!?

Surffaillessani olen löytänyt monta mielenkiintoista blogia, joita aijon myös lisäillä omaan lukuluettelooni, mutta nyt ihan ensimäisenä jaan blogin otsikolla "Leipoi, leipoi...". Kannattaa ihan ehdottomasti käydä kurkkaamassa - varsinkin, koska sielä on juurikin tänään julkaistu A-R-V-O-N-T-A! Mutta älkää sitten kukaaaan muu osallistuko siihen arvontaan! Ku mun on iiihan pakko saada nuo muffinssivuoat! Enhän mä muuten pysty ollenkaan leipomaan näitä mun kuppikakkujani! Tahtoooooo! :D

Mutta eiköhän ruveta sitten leipomaan:
Olen vuosien varrella ehtinyt leipoa monta tiikerikakkua (ja maistaa vielä useampaa), kokeillut montaa reseptiä ja aina palannu takaisin juurille. Välisivulla on tämän minulle niin rakkaan tiikerikakun ohje. Vuosien vareella tästä reseptistä on syntynyt monenmoisia muunnelmia mm. kaneli-omena-keikauskakku, joka oli muuten aikasta hyvää myös. Nyt resepti muuntui raparperi-vuokaleivoksiksi. Ja vähän ehkä jännittää, että laitoinko vuuat taas liian täyteen!? Puolitin reseptin, eli tein sen seuraavasti:

100 g huoneen lämpöistä voita, 1,5 dl sokeri, 1 tl vaniljasokeria, 2 kananmunaa, 2 dl vehnäjauhoja, 1 tl leivinjauhetta, 0,5 dl kermaa, n. 2 dl raparperia pieninä paloina... + ripasu kaardemummaa (No ei voinut auttaa, se sopi mun mielestä niin hyvin niihin edellisiin muffinsseihin. Pakko kokeilla taas.)
Uuni noin 180 (kiertoilmalla vähän vähemmänkin olisi riittänyt). Ja paistoajaksi riitti n. 10-15 minuuttia (en kyllä katsonut kauhean tarkkaan kellosta).

Tulipas kuohkeita. Raparperin makua olisin ehkä kaivannut
vähän lisää. Kenties jos raparperin paahtaisi ensin?
Hyvää tuli kumminkin. Nam nam.

Eikä vuoatkaan ollu liian täynnä. Suorastaan juuri sopivasti osasin laittaa tällä taikinalla. Ja hyvää tuli!

Raparperimuffinssit

Tässä reseptissä sekoitetaan ensin kuivat
aineet keskenään, sitten muut aineet
keskenään. Ja lopuksi molemmat sekoitukset
keskenään. Helppoa ja nopeaa.

 No niin, tästä se sitten lähti. Raparperi on varsin ajankohtainen raaka-aine, joten siitähän täytyy sitten aloittaa. Reseptin löysin ihan googlettamalla ja kotilieden sivuilta löytyi siis tämä.

Kokeilin ensimäistä kertaa leipoa juoksevalla rasvalla ja täytyy sanoa, että ei paha. Toki nyt jos alan säännöllisesti leivoskella, niin sitten varmaan voin käyttää ihan oikeaa voitakin, mutta ihmiselle joka leipoo kerran / kaksi vuodessa, juokseva rasva voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Tosin nyt täytyy tähän väliin lisätä yksi eromääritelmä muffinssi vs. vuokaleivos asiassa, eli jossain luki myös, että muffinsseihin usein käytetään öljyä tai muita juoksevia rasvoja, kun taas vuokaleivoksiin sitten voita tai kiinteämpiä margariinejä.

Täydellisyyttä tavoittelevana ihmisenä (jaa niin minä vai?) jouduin leipomaan muffinssit kahteen otteeseen. Ensimmäiset nimittäin levisivät kuin ellun kanat... vai oliko ne munat? Ilmeisesti käyttämäni paperiset muffinivuuat olivat pienempiä, kuin kotilieden esimerkki leivoksissa käytetyt.Ensi yrittämällä tein siis 14 lätfinssiä (lätty+muffinssi=lätfinssi), toisella yrittämällä päästiin huomattavasti parempaan tulokseen ja mufineja tuli 20.

Ensimmäinen yritys

ja se toinen

Ja päällehän piti sitten vatkuttaa sitä kermavaahtoa. Ensimmäisen satsin joukkoon laitoin vähän maitorahkaa ja pikkuisen vaniljasokeri ja toiseen satsiin laitoin maitorahkan lisäksi vielä appelsiinituorejuustoa. Molempien versioitten kanssa tuoreita suomalaisia mansikoita. (Onko mitään parempaa edes olemassa, kuin tuoreet mansikat?) Ja kun mansikat ja kermat oli loppu, niin täytyy muistaa mainita, että muffinssit olivat ihan suussa sulavia ilman lisukkeitakin. Eli jos muoto ei ole kaikista ratkaisevin tekijä (tai jos on, niin käytä tukevampia vuokia), niin suosittelen muffinsseja lämpimästi. Oli namia!

Kermaa ja mansikoita päälle, niin ei yhtään tiedä, minkä mallinen muffini sielä alla on!

Resepti vielä nopeasti tänne loppuun, siltä varalta että linkki joskus katoaa:
5 dl vehnäjauhoja, 2 tl leivinjauhetta, 2,5 dl sokeria, 1 rkl kanelisokeria tai kardemummaa (Kanelisokerit sekoittelen yleensä itse tarpeen mukaan, joten ensimäisessä muffinssi satsissa käytin teelusikallisen kanelia ja toisessa satsissa lisäsin vielä ripauksen kardemummaa.) Edellä olevat aineet siis sekoitetaan keskenään. Sitten sekoitetaan keskenään seuraavat; 3 kananmunaa, 1 dl öljyä tai juoksevaa rasvaa, 2 dl kermaviiliä ja 2,5 dl raparperia pieninä kuutioina. Ja sitten kaikki sekaisin keskenään. Jaetaan vuokiin ja paistetaan uunista riippuen 180-200 asteessa 15-20 minuuttia. (Itse käytän kiertoilmauunia, joten valmista tulee usein pikkuisen pienemmillä lämmöillä.)