torstai 30. elokuuta 2012

Omenavarkaissa

Omenamuffinit
Minulla asuu ihan tuossa naapurissa ystäviä, joilla on useampi vanha omenapuu pihassa. Puut ovat vanhoja ja kauniita. Yksi varsinkin on ihastuttava käppyrä. Vanhoissa omenapuissa on se hyvä/huono puoli, että niinä vuosina, kun tulee hyvin omenia - niitä sitten tulee kanssa... Huonompinakin omenavuosina, niitä riittää muille jakaa, mutta hyvinä omenavuosina niitä on sitte lähes riesaksi asti - mikä sitten tietenkin on minun onneni! Kävin siis eilen omenavarkaissa (vaikka eihän se ole ollenkaan niin jännittävää, kun on liikenteessä ihan luvan kanssa). Illalla sitten raastoin omenoita ja testasin raakaraaste hillon tekoa. Epilogista löytyy seikkaperäisempi selitys siitä projektista. Tänään on sitten vuorostaan leipomis päivä ja koska omenat ovat nyt ajankohtaisia ja sattuu jääkaapissa olemaan tollasta raakaraaste hilloakin, ni omenamuffinsseja sitten. Reseptin löysin Kotilieden sivulta. Reseptissä toki käytetään ihan vaan omenaraastetta eikä hilloa, mutta minä nyt laiskuuksissani käytän tuota eilen keittelemääni, vaikka tuoreita omeniakin olisi ollut kovasti jäljellä raastamista varten. Mutta sitten leipomaan.
Vuuat saa täyttää melko
täyteen.

Omenamuffinit:

4 dl vehnäjauhoja, ½ dl mantelirouhetta, 2 dl sokeria, 2 tl leivinjauhetta, 2 tl kanelia, 2½ dl maitoa, ½ dl öljyä, 1 kananmuna, 2 dl omena raakaraaste hilloa.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa maito, öljy ja muna. Kaada seos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita. Lisää omena raaste ja sekoita. Jaa muffini vuokiin (itse jossain ihme päähänpistossani käytin pikkusia kuppikakkuvuokia, niitä tuli 23). Paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.


Ja uunista tuli tämmösiä.
Omena ei ihan hirveän kauhean paljon maistu. Ehkä olisi voinut laittaa vielä enemmän omena raakaraaste hilloa ja jättää sokerin määrän vähän pienemmäksi? Ja kenties myös kanelia olisi riittänyt vaikkapa vain yksi teelusikallinen. Kaneli kuitenkin antaa makua jo hyvin pieninäkin määrinä.

Ajatuksissani oli ehkä enemmän kuppikakut, kuin muffinit... Nämä ovat kuitenkin koostumukseltaan muffineja. Oli niin tai näin - minä kuorrutin osan muffineista kuitenkin. Käytin samaa kuorrutetta, kuin viimme viikolla sitruunakuppikakkujen kanssa. Ohje löytyy siis täältä.

Olkoonkin muffini, jos haluaa...
minä haluan kuorruttaa sen!
Ja ei kun maistamaan!
Mmmm...



6 kommenttia:

  1. Punaherukkavarkaisiinkin saa tulla jos tahtoo :) Mun marjakiintiö alkaa olla täynnä...

    VastaaPoista
  2. Oooh... Mulle on kyllä ilmeisesti tulossa varamamilta marjoja jonku verran, mut kun en tiiä koska ne tulee ja nii pois päin, ni voisin vaikka käydäkki joku päivä ees muutaman pikkurasiallisen noukkimassa. Kiitos ihana <3

    VastaaPoista
  3. No nyhän mä hokasin... Sä kutsut mut kylään heti, ku oon leiponu? Ettei vaan tee muffineja mieli? ;D Mä kyllä jaoin jo yli puolet ympäri kylää (no kahteen osotteeseen), mut jos täs ny parin päivän sisään tuun, ni tuon kyllä maistiaisia! :)

    Ja juu... kyllä tiedän, ettet sä sitä oikeesti ajatellu... (Vaikka epäälenki, että just sitä ajattelit!) ;D

    VastaaPoista
  4. Ajatustenlukija :D Tosin viikonlopun oon niin liesus, että jos sillon tuut niin joudut etsiä marjat itte. Mutta maistiaiset voi jättää vaikka saunan eteiseen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun modeemi kuoli eilen. Kävin äsken hakemassa uuden ja nyt oon taas linjoilla. Yli vuorokausi täysin ilman nettiä! 8-O Onneksi ei enää nykysin aiheuta mitään sydämentykytyksiä tai muita vierotusoireita moinen! :D Mutta juu... tais ny siirtyä ensviikkoon teille tulo. Saa nähä onks noi muffinssit sitte enää hengissä?

      Poista