Mansikka-aika

Päälle tuorejuusto-kermavaahto
ja tuoreita mansikoita.

Joku minun sisimmässäni kapinoi kauheasti ajatusta vastaan, mutta kokeilin nyt kumminkin, laittaa tuoreita mansikoita muffinsseihin. Siis ei siinä varmaan mitään väärää ole, mutta nuo tuoreet ihanat mansikat on vaan niin nam, että ajatus niitten uuniin laittamisesta on jotenkin kamalan... kamala!? Ne on nyt sielä uunissa kumminkin, että kohta saadaan tietää oliko idea hyvä vai hyvin hyvä? Lähdin kokeilemaan reseptiä jonka löysin täältä. On kyllä niin perus resepti, että kuvittelisin onnistuvan ihan mutkitta... (Kannattikohan noin mennä sanomaan?) Mutta siis kirjoitellaan tänne vielä se resepti sitten.

Mansikkamuffinssit:

50 g voita, 3 kananmunaa, 2 dl hienoa sokeria, 1 dl maitoa, 4 dl vennäjauhoja, 2 tl leivinjauhetta, tuoreita mansikoita (laiton jonkun 12-15 kpl paloiteltuna)


Sulata voi. Vispaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää maito sekä voi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää ne taikinaan. Lisää tässä vaiheessa mansikat (tai millä nyt haluatkin muffinssit maustaa). Jaa taikina nokareina vuokiin ja paista n. 220 asteessa 15-20 minuuttia. Tein 12 kappaletta, mutta taikinasta olisi saanut jokusen enemmänkin... Varsinkin kun kohoavat hyvin.

Täytin vuoat melko täyteen.

Kohosivat aivan mahtavasti.

Tulivuorimuffinssi. :)

Wau! Näistähän tuli varsinaisia tulivuoria. Joku aiheeseen sopiva kuorrute ja näistä saisi vaikka lastenjuhliin (ja miksei ihan aikuistenkin) upeita tulivuorimuffinsseja. Itse ajattelin kuitenkin tällä kertaa kuorruttaa nämä kermavaahto-tuorejuusto kuorrutteella. Eli siis ihan vain sekoitin pikkuisen tuorejuustoa (appelsiini) kermavaahdon sekaan ja vaniljasokeria mausteeksi. Ja muutama tuore mansikka vielä kyytipojaksi.




 Taikinaan olisi voinut lisätä vielä teelusikallisen tai kaksi vaniljasokeria. Makeutta kyllä riittää, mutta vanilja olisi sopinut mansikan kanssa hyvin. Ja siitä että oliko tuoreitten mansikoitten uuniin laittaminen hyvä, vai oikeen hyvä idea, niin hyvää tuli! Nam nam! :)

Puolet yhdellä haukulla? Hyvää on!

Rhubarb Cupcakes

Vielä on raparperiä jäljellä! Yhdet raparperi kuppikakut vielä (ainakin yhdet). Reseptin olen suomennellut täältä. Reseptissähän käytetään tietenkin "cup" mittaa, niin ensin pitää selvittää mitä se mahtaa käytännössä tarkoittaa? Wikipedian mukaan "United States customary cup" = 236,588 ml, eli siis vähän alle 2,5 desiä olisi kuppi. No mullahan sattuu olemaan 2,5 desin mitta ja sitten kun lähdin sitä lähemmin tarkastelemaan, niin siinäpäs olikin cup-mittataulu toisella reunaa ja se tosiaan on vähän alle 2,5 desiä se yksi "cup". Oonpas mä ollut joskus kaukaa viisas, kun olen mennyt tollasen mitan ostamaan. Muistan leiponeeni joskus mumman vanhoilla resepteillä ja niissä käytettiin kanssa kuppi mittaa, mutta se oli kahvikuppi... Se semmoinen perinteinen vanhanajan piskuinen posliinikuppi. Eli kai se sitten vaan niin on, että sielä Ameriikoissa kaikki on aina suurempaa.

Raparperi kuppikakut

Taikina:

Nää on aika hyvän kokosia,
nämä mun raparperini. :)

(käytän nyt mittayksikkönä sitä cup sanaa, eli voitte kertoa kaiken semmosella 2,4 desillä, niin osuu kai aika lähelle totuutta!?)

1/2 cup raparperi pyrettä (ohje seuraa myöhemmin), 1 1/2 cup jauhoja, 1 tl leivinjauhetta, ripaus suolaa, 1/4 cup maitoa, 1/4 cup pehmeää voita (sanoisin n. 50g), 1 tl vaniljaa (Pistän vaniljasokeria, kun muuta ei nyt juuri ole kaapissa. Tiedä sitten tarkoitetaanko tuossa jotain muuta?), 1 cup sokeria, 2 munaa

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola. Toisessa kulhossa vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat, maito, vanilja ja pyree. Sekoita. Lisää kuivat aineet ja sekoita. Kaada vuokiin. Uuni 350° F, elikkästä n. 175° C ja paisto aika noin 20-25 minuuttia.

Ohjeen mukainen kuorrutus: 

1/2 cup pehmeetä voita, 1/2 kylmää raparperi pyrettä (ohje seuraa edelleen myöhemmin), 5-6 cup tomusokeria (Jaiks! Kuin paljon tätä kuorrutetta taas oikeen tehdään?), 1/2 tl vaniljaa (jälleen sokeri semmosta aijon käyttää). 

Vatkaa yhteen voi, raparperi ja vanija. Lisää hiljalleen tomusokeri, kunnes kuorrutteen koostumus haluamasi. Siis tätä olisi tarkoitus pursottaa kuppikakkujen päälle. Kuorruta jäähtyneet kuppikakut.

Ja sitten se Pyree ohje viimeisenä, kannattaa tietenkin tehdä ensimäisenä :D

4 cup raparperiä

Sekoita tehosekoittimella raparperit, lisää vettä jos tarve. (Sauvasekoittimella ei onnistunut, joten hyppäsin suoraa seuraavaan vaiheeseen.) Keitä pyrettä matalassa lämpötilassa, kunnes se on vähentynyt noin puoleen (Siis jos se on valmiiksi jo ajettu puoleen sillä tehosekoittimella, eli minun pitäsisi saada vähentymään noin neljäsosaan.) Valmista pyrettä pitäisi siis olla n. 1 cup. Puolet käytetään taikinaan ja puolet kuorrutukseen.

Tästä on vielä piiiiitkä matka siihen,
että raparperi on keittyny kasaan.

Oikeesti tossa pyreessä menee kyllä aikaa, kun sitä hiljalleen keittelee kasaan, että ehkä voisi tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Ja jos haluaa talven aikana vaikka joskus näitä leipoa, niin voisi keitellä toisen satsin valmiiksi pakkaseen ja sulatella sitten vaan sieltä, kun tarvitsee. 

Tein muutaman pikku muutoksen matkanvarrella. Eli pilkoin raparperia noin litran verran, Valmista pyrettä tuli n. 3 dl jonka jain siten, että taikinaan laitoin 2 dl ja kuorrutteeseen säästin 1 desin. Tämä siksi, että tuola blogissa mistä reseptin lainasin, oli puitu kuorrutuksen koostumusta, joka ilmeisesti oli hyvin juoksevaa... Ja joku oli myös kritisoinut, että kuppikakussa ei ollut riittävästi raparperin makua. No taikina nyt ainakin maistuu mukavasti raparperiltä. Tuolla rasvan ja sokerin suhteella, en kyllä saanut vaahtoa aikaiseksi, mutta ajattelin että olkoon; lisään munat, niin eikö se siitä sitten vaahtoonnu? Eli jos teen näitä toiste, niin muistutus itselleni: vaahdota ensin munat ja sokeri, lisää sitten vasta rasva.

Kohospa ne mukavasti.

Muffinssit uunista ulos. Eiku? Näittenhän piti olla kuppikakkuja? Hmm... Tottakai piti heti murtaa pala ja vähän maistaa. Mielestäni raparperi maistuu leivoksessa ihan riittävästi (ainakin juuri uunista ulos tulleena). Nyt jäähdyttelyt ja sitten kuorrutuksen tekoon. Tässä välissä varmaan ehtii imuroida? :D

Oma versio kuorrutuksesta:

Raparperi kuppikakut kuorrutusta
vaille valmiina

50 g pehmeää voita, 1/2 dl raparperi pyrettä, 2 1/2 dl tomusokeria... Tässä vaiheessa väri on vähän... Ei niin kauheen herkullinen. No lisäsin 1/2 dl mansikka tomusokeria. Väri parani, mut kaash kun se on äitelän makusta. Lisäsin loput raparperi pyreet, eli toinen 1/2 dl. No sitten se muuttu juoksevaksi. Lisää tavallista tomusokeria 1/2 dl. Nyt maku olis semmonen suht siedettävä - vähän mansikkaa ja vähän raparperiä (ja voita ja sokeria), mutta koostumus ei taida olla ihan paras pursottamiseen. En halua kumminkaan enää lisätä siihen sokeria, joten päätin laittaa kuorrutteen vähäksi aikaa jääkaappiin. Eikö se voi sen verran kylmety, että sitten voi kokeilla pursottamista. Kyllä se kermavaahto vaan on hyvää! Harmi kun ei nyt satu olemaan kaapissa sitä.

Kuorrutus jähmetty mukavasti jääkaapissa. Sitten vaan pursotus pussiin ja nopee pursotus.
Ja sitte kuppikakut taas äkkiä jääkaappiin, ennen kun kuorrute alkaa sulaa liikaa. :D
En oikeen hallitte näitä kuorrutteita vielä. Enkä varsinkaan näitä voikuorrutteita!

Postskriptumi

Tällä kertaa en mitenkään voi sanoa, että olis ollu helppo ja nopea resepti! :D Raparperin keittelyssä meni monta tuntia (ainakin se tuntu siltä). Enkä oo ihan sata prosenttisen varma, että oliko vaivan arvonen? Tykkään ite leivoksesta, vaikka se on jotenkin tivis ja enemmän muffinssimainen (ainakin mun mielestä siis), kun kuppikakkumainen. Ja voi kuorrute ei vieläkään voittanut mua puolelleen. Ostan huomenna kermapurkin, että saan oikeesti herkutella. 

Suolaista

Töissä on käynnissä rankka viikko ja perään tulossa ilmeisesti vielä ainakin toinen. Olo alkaa olla fyysisesti ja henkisesti väsynyt. Nukuin tänään myöhälle ja mietin, etten jaksa kyllä tehdä yhtään mitään ennen töihin menoa, mutta sitten kumminkin... Olin varannut valmiiksi kaappiin ainekset suolaisiin muffinsseihin. Resepti on Me lehdestä.

Muutamalla raaka-aine muutoksella oma reseptini meni näin:

5 dl täysjyväohrajauhoja, 2 tl leivinjauhetta, 200 g salamisuikaleita, 1 punasipuli, 1 valkosipuli (yksikyntinen), 2,5 dl maustettua kermaa (mustapekka pippurijuusto), 2 kananmunaa.

(Raaka-aine muutokset johtuivat vain siitä, että ostin kaupasta mitä oli tarjolla - salami ja halusin päästä testaamaan mustapekka kermaa, kun en ole sitä vielä kokeillut ja kaapissa nyt sattui olemaan täysjyväohrajauhoja, mutta ei yhtään sämpyläjauhoja.)

Sekoitetaan kuivat aineet keskenään, lisätään joukkoon silputut sipuleit ja salamisuikaleet. Lisätään kerma ja munat ja sekoitetaan tasaiseksi. Jaetaan taikina kymmeneen noin desin vetoiseen, voideltuun muffinssivuokaan ja paista 225 asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia.

No muffinssit on uunissa... Niitä olisi ehkä pitänyt vähän muotoilla. Makeilla muffinssi taikinoilla on taipumus asettua itsekseen paremmin vuokaan, mutta nämä näyttävät nyt jäävän juuri siihen "asentoon" mihin ne vuuassa jätin. Tuleepahan taiteellisia muffinsseja!? :) Käytin tällä kertaa foliovuokia ja voitelin niitä ruokaöljyllä, kun ohjeessa niin kehotettiin. Pienemmätkin vuuat olisivat varmasti käyneet, koska muffinssit eivät näytä kauheasti muuttavan muotoaan eivätkä kohoa valtaisiksi uunissa. 

"Aamupala" (lounasaikakin taitaa olla jo ohi! :D

Näistä ei nyt tullut mitään mun suur suosikkeja. Mutta suolaisia muffinsseja voi kokeilla toistekkin. Halkaisin muffinssin ja levitin vähän tuorejuustoa päälle. Ihan syötävää, mut jotenkin kaipais jotain? Ehkä lisää mausteita? Tuossa syödessäni tajusin, että taikinaan ei tule ollenkaan rasvaa, se nyt sinällään on kai jonku sortin plussa... Ei nyt sillä, että nämä mitään dietti muffinsseja olisi - salamin rasvaprosenttia en uskalla lähteä katsomaan saati arvailemaan. :D Nopea ja helppo resepti joka tapauksessa. Ja pienillä muutoksilla saattaisi saada aikaan jotain herkullista.

Viinimarjoja mä tuhoan

Sain joku aika sitten ystävältä viimevuotisia pakastettuja viinimarjoja. Nyt kun tämä kesä alkaa olla jo pitkällä, niin tuli tunne, että nehän pitää syödä pois!? Eilen keittelin vispipuuroa ja tänään vuorossa sitten muffinsseja. Jo eilen minulle selvisi, että rasioissa on alla mustiaviinimarjoja ja päällä punaisia. Toki ensi kurkkauksella luulin, että pakkasessani on pelkkiä punaisia, mutta eipä sen väliä... Kaikki sekasin vaan! No sitten alkoi operaatio viinimarjamuffinssireseptin etsintä. Surffailin ja surffailin ja päädyin kokeilemaan yhdeltä keskustelupalstalta bongaamaani reseptiä. Nimimerkkiä J käyttävä vierailija ohjeistaa tekemään viinimarja muffinssit, appelsiini-suklaa muffinssien ohjeella. Korvataan vain reseptissä käytetty appelsiinimehu maidolla ja suklaa viinimarjoilla... Appelsiini-suklaa muffinssit? Mmmm... kuulostaapa hyvältä! Mutta nyt tuhotaan viinimarjoja!

Eli oma sovellukseni reseptistä:

1,5 dl sokeria, 2 munaa, 100 g voita, 1 dl kermaa, 3 dl jauhoja, 1,5 tl leivinjauhetta, viinimarjoja (olisko ollu joku 4 dl), 0,5 tl kaardemummaa, 1 tl vanijasokeria

Vatkaa sokeri ja munat kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muna-sokeri vaahtoon, kuin myös kerma ja sulatettu rasva. Viinimarjat sekaan (huuhdoin vähän jäisiä marjoja siivilässä tarkistaakseni, ettei joukossa olle kovin paljon koivunurpuja) ja sekoittelua sen verran, että osa marjoista hajoaa. Uuni 200 astetta ja paisto aika noin  20 minuuttia.

Vuuat sai täyttää melko täyteen.

Ja muffinit kohos nätisti.

Nyt kyllä vähän jännittää. Vuuat tuli aika täyteen. Toivottavasti eivät leviä pitkin uunia.

Ei käyny kuinkaan... Ihan just jetsulleen 12 muffinssia tuli.

Kuppikakku vai muffinssi? Vaikka reseptissä sokeri ja munat vaahdotettiin aluksi kuohkeaksi, ovat nämä ensimäiset leivokset, jotka koostumukseltaan mielestäni eniten vaikuttavat muffineilta (ainakin toistaiseksi), eli eivät ole tällä kertaa kuppikakkuja! Nämä eivät myöskään ole mitään hirmu makeita, mutta sokeria on kuitenkin mielestäni riittävästi kirpeille viinimarjoille. Eli nyt löytyi muffini resepti, joka saa heti kertaheitolla itselleen tähden. Eli siis suosittelen kokeilemaan ja maku muunnelmille on varmasti vain mielikuvitus rajana. (Itse aijoin kyllä vielä kokeilla sitä alkuperäistäkin appelsiini-suklaa versiota.) Muffinit oli helppo ja nopea tehdä, eikä tiskiäkään tullut tuhottomasti (mikä on aina plussaa minun kirjoissani).

No pakkohan siihen oli vähän kermavaahtoa visputtaa kyytipojaksi.
Herkullista, tätä reseptiä kokeillaan vielä monta kertaa!

Sitruuna on kaupassa

Tähän hommaan on tulossa jo selkeä rutiini. Aika hyvin viikossa? Tosin kameran unohdin taas leipoma vaiheessa. Mutta toki ne kuvat valmiistakin tuotteesta riittää? Ja toki jos kaikki raaka-aineet olisi valmiiksi ostettuna, niin sujuisi tosi-tosi sutjakkaasti tämä touhu. Sitruunaa tarvitaan onneksi vain kuorrutukseen ja sen voisi kenties korvata jollain muullakin; esimerkiksi sillä appelsiinituorejuustolla jota käytin viime viikolla. Se vain, kun tulin käyttäneeksi senkin jo loppuun. Joka tapauksessa tänään siis vuorossa porkkanamuffinit. Valkkasin reseptin Pirkka.fi sivustolta, pienensin sitä vain puolella.

Porkkanamuffinit:

Käytin siis tommosia värikkäitä dr.oetker
muffinivuokia. Taikinaa olis mahtunu
enemmänkin.

2 dl porkkanaraastetta, 2 dl vehnäjauhoja, 1,5 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta, n. 1 tl kanelia, 1/2 dl mantelirouhetta (hups laitoin melkeen desin), 50 g margariinia (käytin voita), 2 kananmunaa
kuorrutus: 100 g tomusokeria, 1/2 dl tomusokeria, 1/2 tl vaniljasokeria, 1 rkl sitruunamehua
Koristeeksi: raastettua sitruunankuorta tai mantelirouhetta


Sulata ja jäähdytä rasva. Kuori ja raasta porkkanat. Sekoita kuivataineet keskenään. Riko munien rakenne ja sekoita joukkoon rasva ja porkkanaraaste. Jaa taikina muffinivuokiin. (Vuuat saa ihan oikeasti täyttää melko täyteen... Periaatteessa puolitetulla reseptillä olisi tullut 6 muffinia - tein 10. Ehkä olisi voinut vielä täydempään laittaa vuuat, eli kenties 8 muffinia tällä ohjeella. Toki riippuu myös vuuista.)
Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. (Kiertoilmalla säädin lämmön semmoseen 180 asteeseen.)

Muffinit tuli jo uunista. Taidan hypätä pyörän selkään ja käydä ostamassa yhden sitruunan. Jähtyvät sillä aikaa.

Sitten kun on hakenut sitruunan kaupasta (oli muuten varsin valjun värisiä ja jotenkin surkeen näkösiä), voi tehdä kuorrutuksen. Aineet sekoitetaan vaan keskenään ja päällystetään jäähtyneet muffinit kuorrutuksella. Koristeluun sitä sitruunankuorta suikaleina tai mantelirouhetta... Itse jätin nyt kyllä koristelematta. Kuorrutus maistuu yllättävän vahvasti juustolta. Makuun vaikuttanee myös tuorejuuston merkki. Itse käytin tällä kertaa Philadelphia tuorejuustoa. Ehkä kuorrute siitä vielä makuuntuu, kun hetken odottaa.

Tosi yksinkertanen ja nopee resepti.
Hyvääkin meinais olla.

Itse muffini on koostumukseltaan tiiviimpi ja kuivempi kuin edellisen reseptin muffinit... paitsi että nehän olikin vuokaleivoksia! Taas päästiin puimaan tätä eroa. Valmiissa tuotteessa ero ei ole ihan suuren suuri, paitsi kenties sen kosteuden suhteen ja vähän myös kuohkeuden. Valmistuksessa löytyy se varsinainen ero, eli toisessa vatkataan voi ja sokeri kuohkeaksi ja toisessa vain sekoitetaan aineet keskenään. Ero ei ole suuren suuri, mutta leivos on ihan eri!? :D

 Ja loppuun vielä maininta hauskasta sivutuotteesta, joka tässä on kehittynyt. Sekoitetaan kermavaahtoa, rahkaa tai jogurttia ja paloiteltuja mansikoita keskenään. Lopuuksi murustetaan sekaan vielä yksi raparperivuokaleivos tai muffinssi. Nam nam!