Pieni sortuma

Lahjoja rakkaalta <3

Niin niin... Toiset leipomukset tälle viikkoa! Syyttäkää Iituntiltua! ;D Tulla tupsahti tuossa yks päivä ovelle ja toi mulle työkaluja. Hassu Iituntiltu ja niin rakas ja ihana <3 Kiitos ihana.

Tuossa paketissa on muffinssi resepti! "Cupcakes with fruit frosting - for 6-muffin pan". Niin siis vuokaleivoksia. Ja oikeesti - kuuden muffinssin taikina. No kyllähän sitä nyt kuuden muffinssin verran voi tehdä ylimääräistä per viikko!?

Suomentelin reseptin parhaan taitoni mukaan:

Taikina: voita 75 g, sokeria 75 g, 1 muna, 70 g jauhoja, 10 g mantelirouhetta, 1/4 tl leivinjauhetta, 1/4 tl soodaa, 25 ml maitoa, 25 ml vähärasvaista jogurttia (1,5%)
Kuorrutus: 60 g pehmeää voita, 150 g tomusokeria, 70-75 ml hedelmä pyrettä
(Näiden hedellä nimitys on aika lavea, ehdottavat käytettäväksi mm. mansikkaa, vadelmaa, karhunvatukkaa, persikkaa, aprikoosia. Nämä kuulemma ovat hedelmiä, jotka on helppo vaikka siivilän läpi painamalla pyreyttää... )

Tämän päivän teema tuntuu olevan;
lahjaksi saadut työvälineet ja
raaka-aineet. :)

Omistan keittiövaa'an. Olen saanut sen joskus lahjaksi isotädiltäni. Sitä en tiedä, onko se ollut alkujaan joku kylkiäis lahja vai kirpparilöytö, mutta joskus hän sen minulle lahjoitti ja mukana tuli ohjeistus, että jos sille ei ole käyttöä, niin tuoda sitten takaisin. No se on ollut pöydällä ihan esilläkin, mutta toiminut pääsääntöisesti sipulipurkkina. Ja jokun aika sitten siirsin sen kaappiin. No nythän sille tuli sitten käyttöä, kun oli noin amerikkalainen tuo ohje, että sokeritkin oli merkitty painon mukaan. (Pitää vissiin  tuo hylly käydä kumminkin pyyhkäsemässä, kun näyttää sinne vähän tomusokeria varisseen!? :D ) Hyvin tuntu toimivan. Kiitos isotäti! No kai ne olisi voinut muuttaa dl mitoiksikin nuo määrät, mutta eikö se nyt ollut hyvä, että tuli lahjalle viimeinkin käyttöä... Oikeen omassa tarkotuksessaan.

Kuppikakkujen valmistus ohjeen suomentaminen olikin hauskaa, kun piti arvuutella, että ihan tosissaanko ne käskee sen voin hakata, vai olisko se kumminkin vatkata - kun lopputulos pitäisi olla kuohkeaa?

Eli leivonta ohjeet vähän sinne päin:

Vatkaa voi ja sokeri kunnes kuohkea. Lisää muna. Yhdistä; jauhot, mantelirouhe, leivinjauhe ja sooda. Sekoita maito ja jogurtti (Käytin muuten bulgaariaa. 3,5 %, että rasvasempaa, kun ohjeessa neuvotaan.) Niin joo... pitää sekoittaa reippaasti puulusikalla. En nyt kyllä käyttänyt puulusikkaa. Noinkohan ne tällä nyt meni pieleen nämä kuppikakaut? Sitten vaan yhdistetään kaikki keskenään ja jaetaan vuokiin.
Uuni 175, kiertoilmalla 160 ja 20-25 minuuttia.

Ja muffinssi-pannu käskettiin valmistella ohjeen mukaan... Mitään ohjetta ei vain ollut. Oletan kumminkin, että siinä tarkoitetaan rasvaamista ja jauhottamista. Itse kumminkin laitoin paperiset vuuat pannun kuppeihin ja taikinan sitten niihin. Ohjeessa sanotaan, että ottaa heti pois pannusta, kun tulee ulos uunista, mutta sekin tarkoittaa varmasti versiota, jossa leivokset tehdään suoraan pannuun. Otin ne nyt kumminkin heti ylös sieltä, jäähtyvätkin varmasti nopeammin.

Pari kuorrutettua kuppikakkua.
Ne on varmaan nyt pakko sitten syödä?

Kuorrutteen teko:

Vatkaa voi ja puolet tomusokerista kuohkeaksi. (Ihan tosi? Eikö se tomusokeri pöllähdä ilmaan, jos sinne sähkövatkaajan työntää? No sekoitin aluksi haarukalla, mutta tulin sitten kumminkin siihen tulokseen, että sähkövatkain käyttöön vaan.) Sekoitetaan joukkoon hedelmäpyree ja loppu tomusokeri. Käytin äitipuoleni tekemää omena-aprikoosi hilloa. Sokeria tulee kyllä nyt enemmä, kuin jos käyttäisi vain pelkkää hedelmää, mutta tässähän lähestyy jo taas uudet sadot. Pakko käyttää noita vanhoja pois.


Melkoisen tuhtia tavaraa tuo kuorrute. Rasvaista ja makeaa. Ja sitä on kyllä enemmän kun kuudelle... Tai riippuu siitä paljonko sitä tuohon kuppikakun päälle pitäisi laittaa? Itse kuppikakku oli kyllä herkullista. Tosi kuohkea ja mukavan kostea. Mantelirouhetta olisi ehkä voinut laittaa pikkuisen enemmänkin, mutta se lienee maku kysymys.

Nam nam. Kyllä on hyvää. 

Postskriptumi

Pakko käydä vielä tänne lisäämässä, että en kyllä pysty syömään tuota kuorrutetta. Ihan liian tuhti minun makuuni. Oli kuppikakku yön yli jääkaapissa ja kuorrutus oli kivasti jähmettynyt (no tietenkin, kun sehän on suurimmaksi osaksi voita), mutta ei... Jouduin kaapimaan pois. Mutta itse kuppikakut on kyllä tähän mennessä tekemistäni, ehkä melkein suosikki. Kunnes jälleen... :)

Raidaton tiikeri

Olen suunnitellut, että leivon annoksen muffinsseja tai vuokaleivoksia noin kerran viikossa. Tämä blogin aloitus on tietenkin varsin jännittävää aikaa ja nyt olen surffaillut ympäri nettiä etsien muffinsseja, vuokaleivoksia, cupcake reseptejä. Pää pursuaa ideoita ja kaikkea olisi kiva kokeilla ja tietenkin aivan heti paikalla. En ole muuten valmiiksi mikään vuokaleivos-mestari. Totta kai olen vuosien saatossa leiponut erilaisia muffinsseja ja vuokaleivoksia, mutta ei ne ole olleet mikään erityinen intohimon kohde. No nyt niistä kai semmoinen tulee!?

Surffaillessani olen löytänyt monta mielenkiintoista blogia, joita aijon myös lisäillä omaan lukuluettelooni, mutta nyt ihan ensimäisenä jaan blogin otsikolla "Leipoi, leipoi...". Kannattaa ihan ehdottomasti käydä kurkkaamassa - varsinkin, koska sielä on juurikin tänään julkaistu A-R-V-O-N-T-A! Mutta älkää sitten kukaaaan muu osallistuko siihen arvontaan! Ku mun on iiihan pakko saada nuo muffinssivuoat! Enhän mä muuten pysty ollenkaan leipomaan näitä mun kuppikakkujani! Tahtoooooo! :D

Mutta eiköhän ruveta sitten leipomaan:
Olen vuosien varrella ehtinyt leipoa monta tiikerikakkua (ja maistaa vielä useampaa), kokeillut montaa reseptiä ja aina palannu takaisin juurille. Välisivulla on tämän minulle niin rakkaan tiikerikakun ohje. Vuosien vareella tästä reseptistä on syntynyt monenmoisia muunnelmia mm. kaneli-omena-keikauskakku, joka oli muuten aikasta hyvää myös. Nyt resepti muuntui raparperi-vuokaleivoksiksi. Ja vähän ehkä jännittää, että laitoinko vuuat taas liian täyteen!? Puolitin reseptin, eli tein sen seuraavasti:

100 g huoneen lämpöistä voita, 1,5 dl sokeri, 1 tl vaniljasokeria, 2 kananmunaa, 2 dl vehnäjauhoja, 1 tl leivinjauhetta, 0,5 dl kermaa, n. 2 dl raparperia pieninä paloina... + ripasu kaardemummaa (No ei voinut auttaa, se sopi mun mielestä niin hyvin niihin edellisiin muffinsseihin. Pakko kokeilla taas.)
Uuni noin 180 (kiertoilmalla vähän vähemmänkin olisi riittänyt). Ja paistoajaksi riitti n. 10-15 minuuttia (en kyllä katsonut kauhean tarkkaan kellosta).

Tulipas kuohkeita. Raparperin makua olisin ehkä kaivannut
vähän lisää. Kenties jos raparperin paahtaisi ensin?
Hyvää tuli kumminkin. Nam nam.

Eikä vuoatkaan ollu liian täynnä. Suorastaan juuri sopivasti osasin laittaa tällä taikinalla. Ja hyvää tuli!

Raparperimuffinssit

Tässä reseptissä sekoitetaan ensin kuivat
aineet keskenään, sitten muut aineet
keskenään. Ja lopuksi molemmat sekoitukset
keskenään. Helppoa ja nopeaa.

 No niin, tästä se sitten lähti. Raparperi on varsin ajankohtainen raaka-aine, joten siitähän täytyy sitten aloittaa. Reseptin löysin ihan googlettamalla ja kotilieden sivuilta löytyi siis tämä.

Kokeilin ensimäistä kertaa leipoa juoksevalla rasvalla ja täytyy sanoa, että ei paha. Toki nyt jos alan säännöllisesti leivoskella, niin sitten varmaan voin käyttää ihan oikeaa voitakin, mutta ihmiselle joka leipoo kerran / kaksi vuodessa, juokseva rasva voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Tosin nyt täytyy tähän väliin lisätä yksi eromääritelmä muffinssi vs. vuokaleivos asiassa, eli jossain luki myös, että muffinsseihin usein käytetään öljyä tai muita juoksevia rasvoja, kun taas vuokaleivoksiin sitten voita tai kiinteämpiä margariinejä.

Täydellisyyttä tavoittelevana ihmisenä (jaa niin minä vai?) jouduin leipomaan muffinssit kahteen otteeseen. Ensimmäiset nimittäin levisivät kuin ellun kanat... vai oliko ne munat? Ilmeisesti käyttämäni paperiset muffinivuuat olivat pienempiä, kuin kotilieden esimerkki leivoksissa käytetyt.Ensi yrittämällä tein siis 14 lätfinssiä (lätty+muffinssi=lätfinssi), toisella yrittämällä päästiin huomattavasti parempaan tulokseen ja mufineja tuli 20.

Ensimmäinen yritys

ja se toinen

Ja päällehän piti sitten vatkuttaa sitä kermavaahtoa. Ensimmäisen satsin joukkoon laitoin vähän maitorahkaa ja pikkuisen vaniljasokeri ja toiseen satsiin laitoin maitorahkan lisäksi vielä appelsiinituorejuustoa. Molempien versioitten kanssa tuoreita suomalaisia mansikoita. (Onko mitään parempaa edes olemassa, kuin tuoreet mansikat?) Ja kun mansikat ja kermat oli loppu, niin täytyy muistaa mainita, että muffinssit olivat ihan suussa sulavia ilman lisukkeitakin. Eli jos muoto ei ole kaikista ratkaisevin tekijä (tai jos on, niin käytä tukevampia vuokia), niin suosittelen muffinsseja lämpimästi. Oli namia!

Kermaa ja mansikoita päälle, niin ei yhtään tiedä, minkä mallinen muffini sielä alla on!

Resepti vielä nopeasti tänne loppuun, siltä varalta että linkki joskus katoaa:
5 dl vehnäjauhoja, 2 tl leivinjauhetta, 2,5 dl sokeria, 1 rkl kanelisokeria tai kardemummaa (Kanelisokerit sekoittelen yleensä itse tarpeen mukaan, joten ensimäisessä muffinssi satsissa käytin teelusikallisen kanelia ja toisessa satsissa lisäsin vielä ripauksen kardemummaa.) Edellä olevat aineet siis sekoitetaan keskenään. Sitten sekoitetaan keskenään seuraavat; 3 kananmunaa, 1 dl öljyä tai juoksevaa rasvaa, 2 dl kermaviiliä ja 2,5 dl raparperia pieninä kuutioina. Ja sitten kaikki sekaisin keskenään. Jaetaan vuokiin ja paistetaan uunista riippuen 180-200 asteessa 15-20 minuuttia. (Itse käytän kiertoilmauunia, joten valmista tulee usein pikkuisen pienemmillä lämmöillä.)